Tarvolan kylä Lappajärven rannalla

Kuva 7. Pilkkijöitä Lappajärven jäälläVähäjärvisellä Pohjanmaalla Lappajärvi on yksi merkittävimmistä järvistä. Vielä 1960-luvulla lähes karu ja kirkasvetinen järvi on rehevöitynyt vähitellen ihmisen toiminnan tuloksena. Vuonna 1997 tehdyn yleisen veden laatukelpoisuusluokituksen mukaisesti Lappajärven veden laatu on tyydyttävä mikä tarkoittaa, että järvi on jätevesien ja hajakuormituksen lievästi rehevöittämä. Levähavaintoja esiintyy ja järven syvänteet kärsivät ajoittain hapen puutteesta. Vesi soveltuu tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin.

Lappajärveä on säännöstelty 1960-luvun alkupuolelta saakka. Uusin säännöstelylupa on vuodelta 1993. Luvan mukaisesti Lappajärven alarajaksi on asetettu 167,69 m (N60+68,85) ja ylärajaksi 169,76 m (N60+70,65). Säännöstelyn lisäksi järveä kuormittaa kuntien jätevedenpuhdistamoiden vedet sekä pelloilta, karjatalouksista, haja-asutuksesta, metsä- ja turvetuotannosta sekä turkistarhauksesta tulevat valumavesien sisältämät ravinteet.

Valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus on lähes kolminkertaistanut pintaveden fosforipitoisuuden. Vielä 1960-luvun alussa Lappajärven fosforipitoisuus oli 10 ug/l. Fosforipitoisuus on noussut tasaisesti ja pysytellyt koko 1990-luvun selvästi rehevällä tasolla, 25 ug/l. Rehevöityminen ilmenee sinileväkukintoina, pyydysten, kivien ja laitureiden limoittumisena sekä kalaston muutoksina. Runsain Lappajärvessä todettu sinileväkukinta oli vuoden 1998 syyskesällä.

Lappajärven ja sen valuma-alueen tunnuslukuja
 

Lappajärvi
pinta-ala
suurin pituus
suurin leveys
tilavuus
keskisyvyys
suurin syvyys
rantaviiva
veden viipymä
 
142 km
24 km
12 km
1070 *10 6 m3
7,5 m
38 m
160 km
2,8 vuotta
 
Valuma-alue
pinta-ala
peltoa
metsää ja suota
17 000 asukasta
 
1527 km2
20 %
68 %
Lappajärven vesi virtaa Välijoen kautta Evijärveen ja edelleen Ähtäväjokea pitkin Pohjanlahteen.

Tarvolan kylä sijaitsee Lappajärven länsipuolella. Rantaviivaa on yhteensä noin 14 km. Tarvolan alueella Lappajärveen laskee 10 puroa ja useita pienempiä ojia. Suurimmat purot ovat Aidaspuro, Kanalanpuro, Matopuro ja Myllypuro. Kaikkia puroja on ainakin osittain perattu peltojen ja metsien ojitusten yhteydessä. Purojen vedenlaatua ei ole seurattu säännöllisesti, mutta kunnan ympäristönsuojelulautakunta on ottanut näytteitä 1990 –luvulla joitakin kertoja. Lisäksi Myllypuron alueella on tutkittu metsäojitusten vaikutuksia puron vedenlaatuun 1990-luvulla. Lappajärvi Life projektissa vesinäytteitä otettiin Myllypurosta säännöllisesti.