Tarvolan kylän historiaa

Tarvolan kyläyhteisön voimakas kehitys alkoi jo varsin aikaisin. Tarvolan poikia oli pitäjän lukkari David Tarvud, joka ajan tavan mukaan muutti Vaasan triviaalikoulussa nimekseen Tarvud. Hän toimi seurakunnan esiveisaajana, opettajana, pitäjänkirjurina ja välskärinä vuosina 1785-1859. Järviseudun ensimmäisiin kauppiaisiin kuului vuonna 1838 Tarvolassa syntynyt Matti Olli, jota kutsuttiin "Värjäliksi". Hän osoitti monella tapaa suurta liikemiestaitoa. Nämä taidot hän oli saanut ollessaan työssä Pietarissa. Samoihin aikoihin vuonna 1861 oli Erik Österblad saanut maakauppaoikeudet Tarvolan Annolan taloon. "Värjäli" sai kauppaoikeudet 1910-luvulla. Näihin aikoihin Tarvolan Valeenissa asui pitäjien yhteinen vallesmanni. Tarvolasta tulikin pitäjän kauppa- ja liikekeskus, sillä kylä sai vuonna 1869 vielä uudet kauppiaat Karl Chorn’in ja Matti Hannukselan. Kylä kehittyi ja vaurastui sekä yritteliäisyys lisääntyi, mikä näkyy myös tuulimyllyjen historiassa (Antti Savola 1996).

Tarvolanniemellä oli 1880-luvulla varsin pienellä alueella peräti 12 tuulimyllyä. Näiden lisäksi oli Iikan Jaakon talossa vielä tuulivoimalla toimiva vesipumppu. Tämä tuulimoottori hävitettiin vasta 1930-luvulla. Tuulimyllyjä on ollut lisäksi Söyringissä 5, Nyyssölässä 3, Sadeharjulla 1,Lantelassa ja Luomalla 8 sekä Luukerissa 2 (Savola 1996).

Tarvolan kylässä oli 1800-luvulla kaksi suurempaa tulipaloa. "Tellin valkea", joka lähti Vanhannevan kydöstä Lantelan takaa, poltti lähes kaikki Tarvosten metsät aina Lappisen järveen. Tulipalon jälkeen siirtyi Tarvolasta asutusta mm. Tuikkaan (Lammi 1996) Tarvolanniemi oli 1800-luvun lopulla varsin varakas ja tiheään rakennettu. Kylä paloi 1872, jolloin tuhoutui 14 asuinrakennusta. Vain opettaja E. Hannulan syntymäkoti jäi jäljelle (Savola 1996).

Tarvolanniemen ja Nyyssölän alueella oli vuosina 1916-1917 yhteensä 52 savua, joista 34 oli talollisia ja loput 18 torppia tai mäkitupia. Asujaimistoon kuului tärkeänä osana seppä, suutari ja räätäli ( Hannula 1978).

1900 vuosisadan alun tapoja

Tarvolan kyläläisillä oli 1900-luvun alussa yhteisiä harrastuksia ja muuta yhteistoimintaa. Vapaa-aikaa ei kuitenkaan ollut paljon. Työpäivät olivat raskaita. Töissä naapureita autettiin auliisti. Pyhäpäivisin vapaa-aikaa oli arkeen verrattuna runsaasti. Nuoriso kokoontui tällöin järven rannalle tai mm. Tarvolanniemen kärkeen "Niemenmännyn" juurelle. Nuoriso kuului saman seuratoiminnan piiriin ja vanhempi väki samaan maanmiesseuraan. Nuorisoseuraliikkeellä oli vuosisadan alussa voimakas vaikutus myös Tarvolan kylän nuorten sivistystason kohoamiseen. Nuorisoseura tarjosi nuorille kokouksia, urheilukilpailuja ja tanssitilaisuuksia. Tanssiin suhtauduttiin Tarvolassa myös kielteisesti, sillä uskonnollisuudella kuten lestadiolaisuudella oli kylässä voimakas jalansija. Tarvolanniemi ja Nyyssölä muodostivat oman kinkeripiirin 1900-luvunn alussa (Hannula 1978).

1800-luvun lopulla ja 1900 –luvun alkupuolella pitojen, kuten naittajaisten ja häiden pito oli Lappajärvellä ja Tarvolassa yleistä. Naittajaiset pidettiin, kun haettiin kuulutukset pappilasta ja häät, kun pari vihittiin. Toiset näistä pidoista pidettiin sulhasen ja toiset morsiamen kotona. Naittajaiset ja häät olivat tavoiltaan ja menoiltaan samanlaiset. Erona oli vain papin vihkimisen lisäksi, että häissä hääväki nosti pitojen lopuksi morsiamen akaksi ja sulhasen ukoksi, äijämieheksi. Pitojen suuruus riippui tietysti talon varallisuudesta ja haltijaväen luonteesta (Lammi 1996).

Siirtolaisuus

Siirtolaisuus Lappajärveltä alkoi verrattain myöhään. Ensimmäisten siirtolaisten joukossa oli myös Jaakko Olli Tarvolasta lähti muutaman muun lappajärveläisen kanssa Amerikkaan vuonna 1872. Jaakko Olli palasi kolmen vuoden päästä takaisin kotiin. Matka oli onnistunut silloisiin olosuhteisiin nähden hyvin (Lammi 1996).

Koulun historiaa

Värjäli-Matin eli Matti Ollin idea koulun perustamisesta omaan kylään toteutui. Lappajärven rannalle perustettiin 1.10.1886 koulu. Tarvolan koulu oli ensimmäinen ja vanhin lappajärveläinen koulu. Koulu oli aluksi perinteinen kansakoulu. Ensimmäiset vuosikymmenet koulu toimi vuokratiloissa ja kahdessa eri paikassa. NykyiselleKuva 3. Vanha koulu paikalleen koulu rakennettiin vuonna 1917. Jo muutaman vuoden kuluttua koulurakennus paloi ja se oli rakennettava uudelleen.

Tarvolan koululla toimi opettajina vuosina 1915-1980 Lilja-suvun jäsenet Väinä S. ja Venla M. sekä heidän poikansa Väinö I. Lilja. Heidän persoonansa ja työnsä pitivät Tarvolan koulun toiminnassa mm. vaikeinakin sota-aikoina. Remontin ja kunnostusten jälkeen 1986 vietettiin suurin juhlallisuuksin koulun 100-vuotisjuhlaa.